14.8.2005
Kaleva 12.8.2005
Vuokko Pentzin kirjoitti ansiokkaan artikkelin sanomalehti Kalevassa afgaaninvinttikoiran kloonauksesta. Oheinen lehtileike on tuon kirjoituksen esittelyosa.
Kloonaus tarkoittaa yleiskielellä tarkoituksellisesti tehtyä perimältään identtistä kopiota jostakin elollisesta luontokappaleesta. Ihmisillä luonnollisesti syntyneitä “klooneja” ovat identtiset kaksoset. Ensimmäinen eläimen kloonaus onnistui Kiinassa jo vuonna 1963, jolloin tutkijat kloonasivat karpin, sikäläisille tärkeän kalalajin. Ensimmäinen kloonattu nisäkäs oli Dolly-lammas, joka syntyi Englannissa vuonna 1996. Rhesusapinan kloonaus onnistui vuonna 2000. Ihmisen kloonauksesta on kohuttu jo monesti, mutta näyttöä sen onnistumisesta ei ole.
Kloonaus tarkoittaa yksinkertaistettuna sitä, että elävän eläimen normaalin solun, tässä tapauksessa afgaanin ihosolun, tuma siirretään munasoluun, jonka oma tuma on aiemmin poistettu. Luovuttajan tuma sisältää solun perimän eli kaiken sen geneettisen informaation, mikä tarvitaan uuden yksilön syntymiseen. Normaalisti perimästä puolet tulee isältä ja puolet emältä. Nyt käytetyn solun tuman perimä tulee kokonaisuudessaan luovuttajalta (eli tässä tapauksessa afgaani-isältä), jolloin saadaan perimältään isän kanssa identtinen yksilö. Luovuttajan solun sisäistä muuta massaa ei siirretä. Tämä uudella tumalla varustettu munasolu siirretään sopivan nartun kohtuun siinä toivossa, että se alkaisi kehittyä uudeksi eläinyksilöksi.
Nisäkkäiden kloonaus on osoittautunut erittäin vaikeaksi. Korealainen tutkimusryhmä käytti yli 1000 munasolua, jotka oli kerätty yli sadasta koirasta. Näistä vain kolme päätyi tiineyteen: yksi meni kesken, toinen pentu syntyi mutta kuoli keuhko-ongelmiin, kolmas on nyt sitten tämä kuuluisa black&tan -värinen urosafgaani, jolle on annettu nimi Snuppy (Seoul National University Puppy). Tehtävän vaikeutta kuvaa se, että eräs kalifornialainen laboratorio on yrittänyt kloonata koiran yli 7 vuotta, käyttäen tutkimukseen lähes 20 miljoonaa dollaria, siinä onnistumatta. Korealaisilta kului rahaa yli miljoona dollaria. Kloonausmenetelmä oli sama kuin Dolly-lampaalla.
Kloonauksen etiikka ja käytännön sovellutukset
Korealainen tutkimusryhmä perusteli kloonausta sillä, että sen avulla on tarkoitus tutkia ihmisten sairauksien syntyä ja uusia hoitomuotoja. Tällä koirayksilöllä ei vielä ole mitään merkitystä näin kaukaisille tavoitteille, mutta koira on nyt onnisttu kloonaamaan.
Eläinten kloonaus on aiheuttanut melkoisia eettisiä ongelmia. Epäonnistumisten tuloksena on syntynyt epämuodostuneita ja muuten viallisia yksilöitä. Toisaalta on huomattu, että kloonattujen eläinten solut ovat vanhentuneet tavanomaista nopeammin. Seitsemän vuotiaana virusinfektioon kuollut Dolly-lammaskin kärsi vakavista raajojen nivelrikoista jo kuusi vuotiaana, mikä oli harvinaista tuon ikäisillä lampailla yleisesti. Miksi Dolly kuoli virusinfektioon, on myös aiheellinen kysymys, sillä lampaan normaali elinikä on huomattavasti korkeampi? Solujen vanhenemisen mekanismi on vielä sangen tuntematon. Kloonauksessa ei siirretä solun sisäistä ns. mitokondrionaalista DNA:ta, koska sitä ei pidetä merkityksellisenä. Olisiko sillä merkitystä solun ikääntymisessä? Lisääntymisbiologiassa ja solujen elinprosesseissa on vielä paljon kysymyksiä, joihin tiede ei ole löytänyt vastauksia.
Kantasolujen tuottaminen
Kloonaukseen liittyvä merkittävämpi tutkimusosio on kantasolututkimus, jossa kloonaamalla tuotetun solun annetaan kehittyä tiettyyn vaiheeseen. Myöhemmin näillä erikoistuneilla soluilla voidaan ehkä hoitaa esimerkiksi Alzheimerin tautia sairastavia potilaita. Kyse on ihmisen kantasolujen kloonaamisesta ja käytöstä hoitoihin solumuodossa.
Snuppyn tulevaisuuus
Ensimmäisen kloonatun koiran rotu on sattumalta ollut tarjolla. Tokko rodulla itsellään on ollut mitään merkitystä itse tutkimukselle. Afgaanimaailmalle se varmasti oli yllätys, vaikka tiedetäänkin, että Koreassa on afgaaneita. Korealla kun ei muuten ole mikään erityinen maine koiraharrastusmaana. Se on tullut enemmänkin kuuluisaksi siitä, että ravintoloissa tarjoillaan edelleen koiran lihasta tehtyä ruokaa.
Snuppy on koe-eläin, jonka kehitystä tullaan toivottavasti seuraamaan tarkoin. Se, minkälaista elämää se muuten viettää Koreassa, on kysymysmerkki. Koiranjalostuksellisesti tällaisilla klooneilla ei ole mitään merkitystä, koska koiran spermaa voidaan pitää pakkasessa satoja vuosia ja käyttää tarkoituksenmukaisesti. Nykyiset jalostustavoitteet ovat erilaiset: ei ole tarkoitusta kasvattaa samannäköisiä koiria (klooneja) vaan terveitä rodunomaisia koiria. Rodun sisällä hyväksytään tietty terve vaihtelu.
DNA-diagnostiikkaa tekeville laboratorioille ulkomailla tuli välittömästi pyyntöjä kloonata perheen lemmikkikoira. Kuulin tapauksesta, jossa puhelimitse laboratorioon yhteyttä ottanut henkilö kertoi säilöneensä kuolleen koiransa pakkaseen myöhempää kloonausta varten.
Saattaa olla, että rikkaimpien koiranomistajien tavoitteeksi tulee kloonata oma näyttelyvoittaja. Siitä on antanut viitteitä jo ainakin yksi amerikkalainen afgaanikotisivu. Onnistunutkaan kloonaus ei välttämättä tuota juuri sellaista koiraa kuin alkuperäinen oli. Koiran ulkoasuun ja olemukseen vaikuttavat syntymän jälkeen niin monet ulkoiset tekijät.
Onko eettisesti oikein pyrkiä kloonaamaan koira, kun tällä kloonilla on ehkä edessään nuorena sairastelu ja normaalia lyhyempi elinikä? Siinä sivussa on syntynyt vielä epämuodostuneita klooneja. Kuka niistä huolehtii, vai laitetaanko ne saman tien koirien taivaaseen? Oli odotettavaa, että koiran kloonaus jossakin vaiheessa onnistuu. Nyt se on tapahtunut, mutta sillä ei ole nykyisille koiraharrastajille mitään merkitystä. Solujen kloonaamisella saattaa sen sijaan olla tulevaisuudessa hoidollista merkitystä samalla tavalla kuin ihmiselläkin.
